Ympäristö ja ilmasto
Mikä on EPD? Miten voit pienentää tuotteesi hiilijalanjälkeä? Ja miten alumiini voi olla ympäristön kannalta kestävämpi materiaali? Vastauksia löydät tästä artikkelista.
Bauksiitin louhimisen jälkeen vaaditaan paljon energiaa alumiinin tuottamiseksi. Mikäli tarvittava sähköenergia tuotetaan kivihiilellä, aiheutuu 1kg alumiinin tuottamisesta 20kg hiilidioksidipäästöjä.
Mikäli tuotantoon tarvittava energia tulee uusiutuvista lähteistä, on tuotannon hiilijalanjälki uusia teknologioita hyödyntäen niinkin matala kuin 4kg per tuotettu 1kg alumiinia. Euroopassa vaaditaan jo nyt, että tietty prosenttiosuus tuotannosta on tuotettava uusiutuvalla energialla. Muualla maailmassa alumiinin tuotanto pohjautuu usein kivihiilen käyttöön energian lähteenä. Tämä tarkoittaa usein, että EU:n ulkopuolella tuotetulla alumiinilla on suurempi hiilijalanjälki kuin EU:n sisällä tuotetulla alumiinilla.
Miten alumiinin hiilijalanjälkeä mitataan?
Tuotteen hiilijalanjäljestä kertoo lämmityspotentiaali (engl. Global Warming Potential GWP) ja sen mittayksikkö on hiilidioksidiekvivalentti CO2e.
Miten voi pienentää alumiinin hiilijalanjälkeä?
Alumiinin hiilijalanjäljen pienentämiseen on periaatteessa kolme tapaa:
- Uusiutuvan energian käyttäminen energian lähteenä alumiinin tuotannossa.
- Alumiinin kierrättäminen, jotta vältetään tuotannossa tarvittava, paljon energiaa vaativa elektrolyysiprosessi.
- Vähentämällä käytettävän materiaalin määrää. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tuotteen painon optimoinnilla.
Mitä tarkoittavat Scope 1, 2 ja 3?
Scope 1 kattaa yrityksen omat suorat päästöt. Nämä ovat päästöjä, jotka aiheutuvat suoraan yrityksen omistamista rakennuksista, tuotantoprosesseista ja ajoneuvoista. Näihin päästöihin yritys voi helpoimmin vaikuttaa ja kontrolloida niitä.
Scope 2 kattaa yrityksen ostamasta energian tuotannosta aiheutuvat epäsuorat päästöt. Päästöt ovat epäsuoria, koska ne ei eivät synny suoraan yrityksen omissa toimitiloissa, mutta ovat silti seurausta yrityksen toiminnasta.
Scope 3 kattaa kaikki muut epäsuorat päästöt tuotantoketjussa, jotka aiheutuvat yrityksen toiminnassa. Tällaisia ovat esimerkiksi tavaroiden ja palveluiden hankinnasta ja myytyjen tuotteiden loppukäytöstä sekä kuljetuksista aiheutuvat päästöt.
Tarkempi määrittely, mitä nämä kolme luokitusta sisältävät, tulee Greenhouse Gas -protokollasta (GHG), joka on globaali standardi organisaatioiden merkittävimpien päästölähteiden tunnistamiseen.
Miten voit pienentää hiilijalanjälkeäsi?
Ottamalla huomioon hiilijalanjäljen jo hankintavaiheessa, voit merkittävästi pienentää tuotteesi hiilijalanjälkeä.
Alumiinin osalta, yksi tapa pienentää hiilijalanjälkeä, on vähentää tarvittavan/käytettävän materiaalin määrää. Jos standardipaksuus hankittaville levyille on ollut 1mm, voi olla mahdollista saavuttaa sama laatu käyttämällä paksuutta 0,9mm. Tästä aiheutuu -10% säästö niin materiaalin hinnassa kuin hiilijalanjäljessä.
Mikäli käytät muita kuin vakiomittoja, voimme auttaa optimoimaan suunnittelua tavalla, joka pienentää tarvittavan materiaalin määrää.
Voit myös valita materiaalin, jossa hiilijalanjälki on lähtökohtaisesti pienempi. Valikoimistamme löydät GreenAl ja RecycAl -tuotteet, jotka perustuvat uusiutuvan energian käyttöön ja vastaavasti kierrätysromun käyttöön tuotantoprosesseissa. Materiaalien laatu vastaa tavanomaisesti tuotettua alumiinia -erona on ainoastaan merkittävästi pienempi hiilijalanjälki.
Energiaintensiivisin vaihe alumiinin tuotannossa on elektrolyysiprosessi, jossa raaka bauksiitti muutetaan alumiiniksi.
GreenAl -tuotteissa, tämä prosessi tapahtuu uusiutuvalla energialla kuten vesi- tai tuulivoima sen sijaan, että käytettäisiin esimerkiksi kivihiiltä tai raakaöljyä. Uusiutuvalla energialla pyörivä tuotantoprosessi on fossiilisilla polttoaineilla tapahtuvaa tuotantoprosessia kestävämpi ja siitä aiheutuva hiilijalanjälki on merkittävästi pienempi.
GreenAl -tuotteiden hiilijalanjälki on maks. 4kg CO2/kg alumiinia.
Kun alumiini on jo kertaalleen tuotettu, sen kierrättäminen vaatii vain vähän energiaa -noin 5% alumiinin tuotantoon vaadittavasta energiasta.
Tästä johtuen korkea kierrätysaste on yhteydessä matalaan hiilijalanjälkeen. RecycAl -tuotteiden hiilijalanjälki on vain 2,20 kg CO2/kg alumiinia.
Alumiinin etu moneen muuhun metalliin verrattuna on se, että alumiinia voidaan kierrättää lähes loputtomasti ilman, että sillä on vaikutusta alumiinin ominaisuuksiin. Alumiini on kuitenkin suhteellisen uusi metalli, jota on tuotettu vasta noin 200 vuotta. Tämä tarkoittaa, että iso osa koskaan tuotetusta alumiinista on edelleen käytössä, eikä se ole vielä päätynyt romuksi.
Sekä GreenAl että RecycAl ovat tuotenimiä, jotka koostuvat useiden eri valmistajien tuotteista, jotka täyttävät ylläkuvatut vaatimukset. Voimme auttaa yritystäsi löytämään tarpeitanne vastaavat materiaalit toimittajien ja tuotteiden valikoimasta.
Alumiinin kierrätys
Alumiinia voidaan kierrättää lähes loputtomasti ilman että sen tärkeimmät ominaisuudet heikentyvät. Positiivinen asia on myös, että kierrätys vaatii 95% vähemmän energiaa verrattuna neitseellisen alumiinin tuotantoon, joka alkaa bauksiitin louhinnalla maaperästä. Näistä syistä alumiinin kierrättäminen on ympäristöteko ja myös kustannustehokasta toimintaa.
Romu: Tuotannossa syntyvä romu (pre-consumer) ja kulutuksen jälkeen syntyvä romu (post-consumer)
Kun puhutaan romusta ja kierrätyksestä, on tärkeää erottaa toisistaan tuotannon aikana syntyvä ja kulutuksen jälkeen syntyvä romu. Tuotannon aikana syntyvä romu on materiaalia, joka päätyy kierrätykseen ennen kuin se on päätynyt loppukäyttäjälle. Esimerkkinä tästä on vaikkapa ylijäämämateriaali alumiinitölkkien valmistuksessa.
Vastaavasti kulutuksen jälkeen syntyvä romu kerätään kuluttajilta ja materiaali on ollut käyttötarkoituksensa mukaisessa käytössä. Esimerkkinä tästä on alumiinitölkki, joka on palautunut kuluttajan toimesta kiertoon pullonpalautusjärjestelmän kautta.
Alumecon toiminnassa syntyy tuotannon aikaista romua (pre-consumer scrap) kun alumiinilevyjä, tankoja ja profiileja sahataan haluttuihin mittoihin. Sahauksista syntyvän romun minimoimiseksi olemme asentaneet sahoillemme koneoppimista hyödyntävän ohjelmiston ja kehittäneet sisäisen ohjeistuksen romumateriaalin jatkokäyttämiseksi. Näillä toimenpiteillä saavutamme 40tonnin materiaalisäästöt vuositasolla, mikä vastaa 5% vuosittaisesta käytöstä.
Mitä eroa on tuotannon aikana syntyvällä ja kulutuksen jälkeisellä romulla?
Tuotannon aikana syntyvä romu tulee kierrätykseen tuotteen valmistajalta ennen kuin tuote saavuttaa loppukäyttäjän.
Kulutuksen jälkeinen romu tulee kierrätykseen tuotteen loppukäyttäjältä, esimerkiksi kuluttajalta.
Ympäristön näkökulmasta etenkin tuotannon aikana syntyvän romun määrää tulisi rajoittaa. Tämä materiaali ei koskaan päädy aiottuun käyttötarkoitukseen ja ”menee hukkaan”. Tosin myös kulutuksesta aiheutuvaa, kulutuksen jälkeisen romun määrää tulisi rajoittaa ottamalla huomioon, että mahdollisimman monen tuotteen elinkaari on jatkuva ja materiaali kiertää eikä päädy jätteeksi.
Dokumentaatio: EPD, LCA, Kehdosta kehtoon (Cradle-to-cradle)
Kun aloitat matkan kohti vastuullisempaa toimintaa, törmäät todennäköisesti pian termiin EPD. Tämä on lyhenne sanoista Environmental Product Declaration, suomennettuna ympäristöseloste. EPD kertoo tuotteen hiilijalanjäljestä, mutta myös muista tuotteen aiheuttamista päästöistä esim. jätevesi.
EPD perustuu elinkaarianalyysiin (Life Cycle Analysis LCA). Tämä tarkoittaa, mikäli käytössä on tuotteen elinkaarianalyysi, ei ympäristöselostetta tarvita ja vastaavasti, jos sinulla on tuotteen EPD, se sisältää samat tiedot materiaalista tai tuotteesta, kuin elinkaarianalyysi.
Kun aloitat tuotteesi ilmasto ja ympäristövaikutusten arvioinnin, täytyy sinun määritellä tuotteesi elinkaaren alku- ja loppupiste. Tätä kutsutaan usein nimityksellä kehdosta portille (cradle-to-gate) tai kehdosta kehtoon (cradle-to-cradle). Jälkimmäinen on kattavampi määritelmä.
Tuotteen elinkaari voidaan jakaa viiteen vaiheeseen:
- Raaka-materiaalin louhinta (kehto)
- Tuotanto ja valmistus (portti)
- Kuljetus
- Kulutus/Käyttö
- Jäte (hauta / grave)
Kehdosta-portille on perinteinen lineaarinen tapa ajatella tuote raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi. Kehdosta-kehtoon on kiertävä malli, jossa tuote kiertää raaka-aineesta tuotantoon, käyttöön ja kierrätyksen kautta takaisin raaka-aineeksi. Tässä tapauksessa 5. vaiheessa syntyvä jäte onkin toisen tuotteen 1. vaihe eli raaka-materiaali.
Usein yritykset aloittavat määrittämällä tuotteen elinkaaren kehdosta-portille, koska tämä on se osa tuotteen elinkaaresta, jota yritys voi hallita.
Kolmas vaihtoehto on Kehdosta -hautaan (cradle-to-grave), joka on harvoin käytössä. Kyseessä on perinteinen ja ehkä hieman vanhentunut lineaarinen näkemys, jossa tuote matkaa raaka-aineesta jätteeksi ilman että kierrätystä tapahtuu.
Mikä on EPD?
EPD on lyhenne sanoista Environmental Product Declaration. Suomeksi se on ympäristöseloste. EPD perustuu kansainväliseen raportointistandardiin ja se tarjoaa avointa ja vertailukelpoista tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista elinkaaren näkökulmasta.
EPD pohjautuu tuotteen tai materiaalin elinkaarianalyysiin (LCA) ja siinä kerrotaan muun muassa tuotteen hiilijalanjälki.
Mihin ympäristöselostetta (EPD) käytetään?
EPD antaa yleiskuvan tuotteen vaikutuksista ympäristöön ja sen sosiaalisista vaikutuksista. Ympäristöselosteessa ilmoitetaan myös tuotteen hiilijalanjälki, mutta sen laskemiseksi ei välttämättä tarvita ympäristöselostetta.
Mikä on LCA?
LCA on lyhenne sanoista Life Cycle Analysis. Suomeksi se on elinkaarianalyysi. Se on raportti tuotteen ympäristövaikutuksista ja käytettävistä resursseista tuotteen elinkaaren aikana. Elinkaarianalyysi antaa selkeän ja verrattavissa olevan yleiskatsauksen eri tuotteiden todellisista ympäristövaikutuksista.
LCA on määritelty ISO 14040 ja ISO 24044 -standardeissa.
Mitä tarkoittaa kehdosta-kehtoon (cradle-to-cradle)
Kehdosta-kehtoon mittaa hiilijalanjälkeä raaka-materiaalista raaka-materiaaliksi. Tämä tarkoittaa, että kehdosta-kehtoon kattaa tuotteen elinkaaren raakamateriaalista valmistukseen ja tuotantoon, kuljetuksen, käytön ja kierrätyksen uudeksi raakamateriaaliksi.
Mitä tarkoittaa kehdosta-portille (cradle-to-gate)?
Kehdosta-portille on tapa mitata tuotteen hiilijalanjälkeä raakamateriaalista valmistukseen ja tuotantoon sekä kuljetukseen. Tämä tarkoittaa, että tuotteen käyttö ja jätteeksi päätyminen tai kierrätys ei ole huomioitu mukaan hiilijalanjälkilaskentaan.